Kotkan Lyseon lukion opetussuunnitelma

1. Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma perustuu lukiolakiin ja -asetukseen sekä valtioneuvoston päättämään valtakunnalliseen tuntijakoon ja opetushallituksen määräykseen lukion opetussuunnitelman perusteista. Koulun lukuvuosittainen työsuunnitelma ja opiskelijan opiskelusuunnitelma toteutuvat tämän opetussuunnitelman pohjalta.

Opetushallituksen lukion opetussuunnitelman perusteissa on tarkka kuvaus siitä mitä opetussuunnitelman tulee sisältää, ja Kotkan lyseon lukion opetussuunnitelma noudattaa tätä määräystä.
Sivun alkuun

2. Koulutuksen tehtävä ja arvoperusta

Lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava, jatko-opintoihin valmentava ja elinikäiseen oppimiseen kannustava oppilaitos. Lukio on tulevaisuuteen suuntautuva ja tulevaisuutta rakentava koulu.

Lukiossa pyritään kasvattamaan sellaisia yksilöitä ja kulttuuriyhteisön jäseniä, jotka kykenevät vastaamaan yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin ja toimivat vastuuntuntoisina ja velvollisuuksistaan huolehtivina kansalaisina yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä.

Kotkan lyseon lukio toimii keskisuuressa itäsuomalaisessa satama- ja teollisuuskaupungissa. Lukio sijaitsee merellisessä ympäristössä kaupungin ydinkeskustassa Kotkansaarella. Sen välittömässä läheisyydessä ovat mm. kaupunginkirjasto, maakuntamuseo, musiikkioppilaitos, Kotkan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko ja seurakuntakeskus, kaupunginteatteri sekä monet muut keskeiset palvelut.

Koulu saa opiskelijoita eri puolilta Kotkaa. Myös lähikunnan Pyhtään nuoria on perinteisesti hakeutunut Kotkan lyseon lukioon opinkäyntiin.

Lyseon lukiolla on pitkät sivistysperinteet. Koulu on suomalaisittain katsottuna vanha. Se on perustettu vuonna 1896. Koulussa toimii myös aikuislukio. Lisäksi Kotkan lyseon lukiossa toimii Senioriyhdistys.

Kotkan lyseon lukio on monin eri tavoin vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Koululla on myös ulkomaisia yhteistyökumppaneita.

Ajallemme ovat tunnusomaisia nopeat yhteiskunnalliset muutokset, kulttuurin yhteisen arvoperustan ja sosiaalisten rakenteiden mureneminen, tieteen kehitys, tiedon tulva ja informaation nopea vanheneminen sekä lisääntyvä kansainvälinen vuorovaikutus ja kilpailu. Tämä ja monet maailmanlaajuiset uhkakuvat ovat koulun arkea.

Lukion tehtävänä on auttaa opiskelijoita suunnistamaan tällaisessa kasvuympäristössä ja rohkaista heitä kokemaan oma elämänsä arvokkaaksi ja oma työpanoksensa merkitykselliseksi.
Sivun alkuun

2.1. Elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen

Kotkan lyseon lukion arvoperustana on elämän kunnioittaminen. Kotimme on maapallo. Ongelmamme ja haasteemme ovat sen vuoksi maailmanlaajuisia. Ne voidaan ratkaista vain ihmisten kesken.

Jotta nykyisen muotoinen elämä voisi säilyä maapallolla, tarvitaan uudenlaista ihmisen ja luonnon suhteen ymmärtämistä. Minkään yksittäisen erityisalan tietämys ei enää riitä. Tarvitaan uutta ajattelua ja uudenlaisia lähestymistapoja, jotka yhdistäisivät toisistaan näennäisesti kauaksikin eriytyneitä tiedonaloja ja koulun oppisisältöjä kokonaisuuksiksi.

Sisältöjen pirstoutuminen oppiaineiksi ja kursseiksi on vain koulun sisäinen työnjakokysymys. Elämän ja todellisuuden kannalta sillä ei ole merkitystä. Kaikki tieto on yhtä tärkeää. Ekologisen kriisin välttämiseksi tarvitsemme luonnontieteiden ja tekniikan ohella tietoa mm. ihmisten ja organisaatioiden arvoista ja käyttäytymisestä, historiasta ja politiikasta. Vastaavasti taloudellisten kriisien ymmärtämiseksi on tunnettava eri yhteisöjen sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita sekä ihmisten arkielämän asettamia rajoituksia. Kaikkeen tähän sisältyy aina arvoja.

Lukion tehtävänä on ohjata opiskelija näkemään kokonaisuuksia ja ymmärtämään, että maailmassa, toisin kuin valitettavan usein koulussa, asiat liittyvät toisiinsa. Tämä edellyttää opetukselta uudistumista: laaja-alaisuutta ja ongelmakeskeisyyttä. Eri oppiaineiden yhteistyötä ja yhteissuunnittelua joudutaan korostamaan entisestään.

Aikamme ongelmien ratkaiseminen edellyttää paitsi laajoja tietoja myös monipuolisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. On opittava hyväksymään erilaisuus ja toimimaan vaihtuvissa ympäristöissä kaikenlaisten ihmisten kanssa. Oma identiteetti on rakennettava tästä vuorovaikutuksesta, ei enää eristäytymisestä ja erillisyydestä.

Samasta syystä vieraiden kulttuurien ja kielten tuntemus on aina vain välttämättömämpää. Sitä on tarpeen laajentaa ja syventää. Samalla on kulttuuritausta tunnettava entistä paremmin. Sitä on opittava tulkitsemaan, arvioimaan ja arvostamaan.

Elämän jatkuminen maapallolla edellyttää egoismin ja alistamisen sijasta uudenlaiseen vastuuseen ja kumppanuuteen oppimista. Tähän kasvattaminen on koulun tehtävä.
Sivun alkuun

2.2. Elämänhallinta

Kotkan lyseon lukion tehtävänä on tukea opiskelijoiden yksilöllistä kasvua, itsetuntoa, aikuisuuteen kypsymistä ja elämänhallintaa.

Monet seikat herättävät nuorissa tällä hetkellä pelkoa ja ahdistusta. Tulevaisuuteen liittyy paljon uhkakuvia ja epävarmuutta. Nämä tunteet on kuitenkin hyväksyttävä osaksi elämää. Kasvaminen on elämään oppimista.

Koulu voi tukea nuorta elämänhallinnan opettelussa monin eri tavoin. Pelkoa voi oppia hallitsemaan ja epävarmuutta sietämään.

Fyysisen kunnon ylläpitäminen on jokaiselle tärkeää. Myönteiset asenteet, hyväksyntä, kannustus ja tuki vahvistavat ja lujittavat ihmissuhteita. Kukaan ei jaksa yksin. Jokainen voi tehdä paljon toisten ja itsensä hyväksi.

Elämään kuuluu silti myös epäonnistumisia, vaikeuksia, vastoinkäymisiä, hylätyksi tulemisen ja yksinäisyyden kokemuksia. Jokainen joutuu ne kohtaamaan. Ihminen voi kuitenkin niistä vahvistua. Koulussa tulisi saada epäonnistua, surra ja oppia luopumaan.

Koulun tehtävänä on tukea opiskelijoiden elämänhallinnan kasvua: rohkaista heitä ottamaan vastuu omasta elämästään, löytämään ja toteuttamaan omat unelmansa.
Sivun alkuun

2.3. Yleissivistys

Tulevaisuutta rakennetaan koulussa. Koulu on tulevaisuuden työpaja. Siltä edellytetään tällä hetkellä laadun parantamista ja tason nostamista. Koulun tehtävänä on kehittää oppilaissaan sellaisia tietoja, taitoja, valmiuksia, arvoja ja asenteita, jotka auttavat heitä selviytymään tulevaisuuden haasteista.

Paras selviytymiskeino on hyvä yleissivistys. Se ei ole vain tiedon asia. Hyvä yleissivistys merkitsee sitä, että ihmisellä on kyky ymmärtää suhdettaan luontoon, omaan itseensä, toisiin ihmisiin, historiaan, yhteiskuntaan, kulttuuriin sekä tietoon ja työhön yleisesti.

Yleissivistys on taitoa tarkastella asioita monipuolisesti. Se on myös kykyä soveltaa tietoa ongelmien ratkaisemiseen. Hyvä yleissivistys on ennen kaikkea avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta: kykyä arvioida ilmiöitä kriittisesti sekä valmiutta omaksua ja luoda uutta.

Yleissivistykseen kuuluu tietoisuus omasta arvoperustasta, muiden erilaisten arvojen oikeutuksesta ja kaikkeen tietoon sisältyvien arvovalintojen seurauksista.

Opiskelijan tulisi voida kokea yleissivistys tärkeäksi omalle elämälleen. Koulu on onnistunut, jos sen oppilaat haluavat myöhemminkin vaalia ja syventää koulussa omaksumaansa sivistysperintöä.
Sivun alkuun

3. Opetuksen toteuttaminen

3.1. Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perustana on oppimiskäsitys, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta. Vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta hän käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota.

Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikkialla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Hyväksytään se, että oppilaiden erilaiset kokemusmaailmat tuottavat erilaiset lähtökohdat oppimiselle.
Sivun alkuun

3.2. Opiskeluympäristö ja työtavat

Hyvä oppimisympäristö tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittyä omien edellytystensä ja yksilöllisen kiinnostuksensa mukaisesti. Se kehittää opiskelijassa elämän, työn ja jatko-opintojen kannalta olennaisia tietoja, taitoja ja asenteita.

Hyvä opetus on hyvien oppimahdollisuuksien tarjoamista. Koulun tehtävänä on auttaa opiskelijaa hänen työssään, uuden omaksumisessa. Tämän lisäksi opettaminen on myönteisen oppimishalun synnyttämistä ja ylläpitämistä työyhteisössä.

Koulun tehtävänä ei ole holhota vaan tukea opiskelijaa selviytymään omien edellytystensä ja yksilöllisten tavoitteidensa mukaisesti lukion oppimäärästä.

Koulu voi välittää tiedosta vain murto-osan. Tieto myös vanhenee nopeasti. Tästä johtuu, että tärkeintä on kriittisyys, kyky tehdä valintoja, erottaa olennainen epäolennaisesta ja oppia jatkuvasti uutta.

Opettaja on ensisijaisesti oppimisen suunnittelija ja ohjaaja sekä oppimaan kannustaja. Hänen tehtävänään on täsmentää ja konkretisoida tavoitteita, havainnollistaa sisältöjä ja kehittää työtapoja. Opettajan tehtävänä on myös ohjata opiskelijaa havaitsemaan ongelmia ja näkemään yhteyksiä yli oppiainerajojen.

Jokaisella opiskelijalla on erityinen vastuu opiskelutaitojen ja kriittisyyden kehittämisessä.

Opetus järjestetään siten, että opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä verkostoissa. Opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana.

Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita suunnitellaan siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Tästä syystä opetustilanteita toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yritysten tiloissa.

Osa opiskelusta järjestetään etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna tai vieraskielisenä. Siitä päätetään vuosittain opetussuunnitelmaan pohjautuvassa suunnitelmassa lukuvuoden työn järjestämisestä. Ratkaisevaa on opiskelijoiden tekemät kurssivalinnat.
Sivun alkuun

3.3. Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla.

Kun opiskelija valitsee lukion, hän samalla sitoutuu noudattamaan sen suoritus-, opiskelu- ja järjestyssääntöjä. Hän on itse vastuussa kurssivalinnoistaan ja opinnoistaan. Opiskelija osallistuu oman työyhteisönsä kehittämiseen oppilaskuntatoiminnan kautta.

Lukion opiskelija työskentelee itsenäisesti ja pyrkii ohjaamaan opintojaan. Itseohjautuvuus on taito, jota opiskelijan tulee harjoitella lukiossa alusta asti. Tässä pyrkimyksessä häntä auttavat rehtori, opettajat ja opinto-ohjaaja.

Kotkan lyseon lukion opetussuunnitelma on koulun kehittämistyön keskeinen väline. Sen avulla työyhteisö täsmentää tavoitteitaan, suunnittelee toimintaansa, harjoittaa itsearviointia ja uudistaa toimintatapojaan. Opetussuunnitelma ei ole vain virallinen asiakirja. Se on, kuten kuten koko opetustoimintakin, dynaaminen, elävä prosessi. Se elää ja muuttuu sitä mukaa kuin kouluyhteisön kyky arvioida ja ohjata omaa toimintaansa kehittyy.

Kotkan lyseon lukio on työyhteisönä sitoutunut niihin arvoihin ja päämääriin, jotka on kirjattu tähän opetussuunnitelmaan. Koulun pyrkimyksenä on kehittyä niiden mukaisesti korkeatasoiseksi oppimisympäristöksi ja hyväksi työyhteisöksi.

Tavoitteena on keskusteleva ja yhteistoimintaan kykenevä, itsetuntemuksen ja ymmärtämisen läpäisemä yhteisö, jossa kaikkien silmät ovat avoinna oman ja kumppaneiden tilan suhteen.

Ymmärrämme, ettei tulevaisuus toteudu ylhäältä annetuilla määräyksillä. Säännöt ja määräykset, lait ja asetukset, niin myös opetussuunnitelmat, ovat kuollut kirjain, ellei niissä vaikuta elävä henki. Muutosta eteenpäin viemään tarvitaan yksilöiden luovaa tarmoa ja yhteistyötä.

Todellisuus ei ole pakottavia realiteetteja. Siihen sisältyy myös mahdollisuuksia ja valinnanvaraa. Uskomme, että yhdessä keskustellen voimme oppia näkemään tämän.

Tehtävänämme on rohkaista toisiamme ja jatkaa keskustelua koulun tilasta ja toiminnasta. Yhdessä voimme etsiä uusia ratkaisuja ja vapauttaa energiamme luovaan työhön. Keskustelun tulee tapahtua keskinäisen kunnioituksen hengessä, luottamuksellisesti ilman kenenkään asettamia ehtoja.

Merkitykset syntyvät vain ihmisten kesken, elämällä ja tekemällä työtä.

Koulun toiminnan tärkein tulos ja itsearvioinnin perusta on opiskelija kaikinpuolinen kehittyminen.
Sivun alkuun

3.4. Opintojen rakenne

Lukion koko oppimäärä on vähintään 75 kurssia. Opetussuunnitelmassa kurssit jaetaan kolmeen eri luokkaan:
Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä.

Syventävät kurssit ovat valtakunnalliseen tuntijakoon merkittyjä opiskelijoille valinnaisia kursseja. Jokaisen opiskelijan pitää ottaa kurssiohjelmaansa koko lukion aikana vähintään 10 syventävää kurssia.

Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, menetelmäkursseja ja muita koulukohtaisia kursseja.

Kurssien suoritusjärjestyksestä kerrotaan lukion opetussuunnitelman ainekohtaisissa kuvauksissa.

Muissa oppilaitoksissa suoritettuja pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen, jos ne ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Kurssien vastaavuuksista päättää etukäteen rehtori.

Lukioon ilmoittautuessaan opiskelija laatii itselleen opinto-ohjelman pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Opinto-ohjelmaa on mahdollista myöhemmin tarkistaa. Muutoksista on neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa.

Lukio-opinnot kestävät kahdesta neljään vuotta. Lukio tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei lukion rehtori perustellusta syystä myönnä opiskelijalle suoritusajan pidennystä.
Sivun alkuun

3.5. Yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa

Kotkan lyseon lukio toimii yhteistyössä kaupungin muiden lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa. Yhteistyöllä on pitkät perinteet sekä lukioiden kesken että nuorisoasteen koulutuskokeilun myötä syntyneiden yhteistyömallien muodossa ammatillisen koulutuksen kanssa.

1988 aloitettu ns. ammattikoulu/lukio-kokeilu jatkuu yhteistyömuotona, jossa opiskelija voi suorittaa molempien koulumuotojen oppimäärät ja kirjoittaa ylioppilaaksi

Yhteyksiä koulun ulkopuoliseen toimintaan pidetään yllämahdollisuuksien mukaan unohtamatta koulun perustehtävää.

Oppilaitosten välisen yhteistyön lisäksi Kotkan lyseon lukio toimii yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa kasvatus- ja opetustyön päämäärien saavuttamiseksi ja mahdollisuuksien mukaan laajentaa vuorovaikutusta paikallisen elinkeinoelämän suuntaan.
Sivun alkuun

3.6. Koulun tietostrategia

Kotkan lyseon lukiolle on laadittu erillinen tietostrategia, jota tarkistetaan vuosittain. Tavoitteena on kehittää toimiva, monipuolinen, nykyaikaista informaatioteknologiaa hyödyntävä ympäristö. Koulun tietostrategia on osa Kotkan k aupungin koulutoimen jatkuvaa kehittymistä.
Sivun alkuun

3.7. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Kotkan lyseon lukion opetussuunnitelma on koulun kehittämistyön keskeinen väline. Sen avulla työyhteisö täsmentää tavoitteitaan, suunnittelee toimintaansa, harjoittaa itsearviointia ja uudistaa toimintatapojaan.

Opetussuunnitelma ei ole vain virallinen asiakirja. Se on, kuten koko opetustoimintakin, dynaaminen, elävä prosessi. Se elää ja muuttuu sitä mukaa kuin kouluyhteisön kyky arvioida ja ohjata omaa toimintaansa kehittyy.

Itsearviointia voidaan toteuttaa koulutuspäivien, opettajien kokousten, jakso- ja kurssiarviointien, ainepalaverien, arvostelukokousten ja vanhempainkokousten ja tapaamisien muodossa.

Opettajien ja opiskelijoiden yhteistyömuotona toimii periodikokous, johon osallistuvat opettajien lisäksi luokkien puheenjohtajat ja sihteerit.

Oppilaskunnan esille ottamia asioita käsitellään periodikokousten lisäksi myös opettajienkokouksissa.
Sivun alkuun

3.8. Opetusjärjestelyt

Kotkan lyseon lukio toimii luokattomana lukiona. Koulussa on oma soveltamismalli. Opiskelija valitsee koulun kurssitarjottimelta koko lukuvuotta koskevat opintonsa. Niitä voidaan periodeittain tarkistaa. Myös ammatillisessa koulutuksessa olevat voivat lukioperiodinsa aikana valita lukiokurssinsa koulun kurssitarjottimelta. Kurssijärjestys on suunniteltu palvelemaan molempien koulumuotojen opiskelijoita. Koulu toimii periodijärjestelmässä yhdessä muiden kaupungin keskiasteen oppilaitosten kanssa. Opiskelu on kurssimuotoista. Osan kursseista opiskelija saa suorittaa itsenäisesti.
Sivun alkuun

4. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen

4.1. Kodin ja koulun yhteistyö

Huoltajille annetaan mahdollisuus perehtyä työhön tiedottamalla heille yksityiskohtaisesti lukion toiminnasta, järjestämällä vanhempainiltoja ja tarvittaessa ottamalla vanhempiin henkilökohtaisesti yhteyttä. Näin koti saa tietoja lukio-opiskelusta ja pystyy tukemaan opiskelijaa. Lukio ottaa yhteyttä kotiin, jos opiskelijan opinnoissa, hyvinvoinnissa ja terveydessä havaitaan ongelmatilanteita. Tässä tilanteessa toimitaan yhteistyössä opiskelijan kanssa.
Sivun alkuun

4.2. Opiskelijoiden ohjaus

Ohjaukseen osallistuvat kaikki: rehtori, kaikki opettajat ja opinto-ohjaaja. Opettajat ja opinto-ohjaaja toimivat ryhmänohjaajina. Työnjako on seuraava:

Jokainen opettaja on oppiaineensa asiantuntija ja ohjaa opiskelijat aineensa opiskelutaitoihin.

Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opintosuorituksia, kurssikertymää ja ohjaa opiskelijaa opintoihin liittyvissä asioissa.

Opinto-ohjaaja vastaa jatko-opintoihin ohjauksesta sekä ammatinvalinnan ja urasuunnittelun ohjauksesta. Opinto-ohjaaja ohjaa oppilaat tekemään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman; tähän tehtävään kuuluu myös opiskelijan ainevalintojen tarkistaminen.

Rehtori ja opinto-ohjaaja hoitavat yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa.
Sivun alkuun

4.3. Opiskelijahuolto

Rehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja muodostavat opiskeluhuoltoryhmän. Ryhmä käyttää tarvittaessa asiantuntija-apua. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden kaikinpuolista hyvinvointia ja etsiä heille apua ongelmatilanteissa. Vastuu opiskelijahuollossa kuuluu kaikille yhteisössä työskenteleville. Asiantuntija-apuna voidaan käyttää terveydenhoitajaa ja perusopetuksenpuolelta koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluja.

Koululle on laadittu turvallisuussuunnitelma, jossa on tarkemmin määritelty toimintamalleja erilaisten hätä- ja kriisitilanteiden varalle.
Sivun alkuun

4.4. Opiskelun erityinen tuki

Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Tällaista tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toiminta vajavuuden vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä ja sosiaalista tukea.

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opinnot voidaan järjestää lukiolain 13 §:n mukaan osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa sekä opetussuunnitelmassa määrätään. Rehtori voi vapauttaa opiskelijan jonkin oppiaineen opinnoista, jolloin hän valitsee tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä säilyy. Oppimistilanteet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon.

Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, lukio aloittaa välittömästi tukitoimien suunnittelun ja toteuttamisen. Opiskelijaa autetaan hankkimaan tarvittavat diagnoosit, joiden perusteella hän voi hankkia tarvittavan oppimateriaalin, tietokoneohjelmat sekä muuta apua.
Sivun alkuun

4.5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden tausta ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen tauko, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa.

Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa
Sivun alkuun

5. Oppimistavoitteet

5.1. Yleiset tavoitteet

Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittymisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana.

Näihin tavoitteisiin pyritään yhteistyössä. Tavoitteiden saavuttamiseksi opetussuunnitelmaan on oppiaineiden oppimääräkokonaisuuksien lisäksi liitetty joukko aihekokonaisuuksia, jotka on katsottu yhteiskunnallisesti merkittäviksi kasvatus- ja koulutuskoosteiksi.
Sivun alkuun

5.2. Aihekokonaisuudet

Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.

Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
hyvinvointi ja turvallisuus
kestävä kehitys
kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
teknologia ja yhteiskunta
viestintä ja mediaosaaminen

Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Opetussuunnitelman perusteet määrittää aihekokonaisuuksien pääsisällön valtakunnallisesti ja ainekohtaisesti. Tässä opetussuunnitelmassa on lisäksi konkretisoitu aihekokonaisuuksien sisältö kotkalaisesta näkökulmasta. Aihekokonaisuuksien kotkalainen osuus on työstetty Kotkan kaupungin suomenkielisten lukioiden opettajien yhteistyönä.

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys - tavoitteet Kotkassa

Tavoitteena on, että opiskelija

osallistuu aktiivisesti oppilaskunnan, Kotkan nuorisovaltuuston ja erilaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan
ottaa vastuun omista päätöksistään
kokee säännöt oikeudenmukaisiksi ja tuntee opintosuorituksen lopputuloksen olevan suhteessa tehtyyn työpanokseen
tuntee oppilaitoksen päätöksentekojärjestelmän ja omat mahdollisuutensa vaikuttaa opiskeluympäristöönsä
kehittää omaa tapaansa oppia
tutustuu erilaisiin yrittäjyysympäristöihin
näkee yrittäjyyden monipuolisuuden, joka liittyy myös omaan elämänhallintaan ja tulevaisuuden rakentamiseen
aktivoituu ilmaisemaan mielipiteensä ja suhtautumaan kriittisesti itseään, opiskeluympäristöään ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Opiskelijaa tulee auttaa ja rohkaista muodostamaan perusteltuja mielipiteitä
tutustuu ns. globaalin markkinatalouden pelisääntöihin, oppii tuntemaan kuluttajan aseman ja vaikutusmahdollisuudet maailmassa. Opiskelija ymmärtää omien valintojensa tärkeyden ja merkityksen. Opiskelija osaa tehdä perusteltuja valintoja kuluttajana eettisesti kestävän arvomaailmansa pohjalta.

Hyvinvointi ja turvallisuus - tavoitteet Kotkassa

Tavoitteena on, että hyvinvointi ja turvallisuus huomioidaan koulussa

järjestyssäännöissä ja turvallisuussuunnitelmassa
ainekohtaisissa opetussuunnitelmassa
opinto-ohjauksessa
tutortoiminnassa
luottamusoppilastoiminnassa
ryhmänohjaajan tehtävissä
yhteistyössä kodin ja kotkalaisten viranomaistahojen kanssa
muodostamalla moniammattitaitoinen opiskelijahuoltoryhmä
takaamalla maahanmuuttajaopiskelijoiden hyvinvointi ja turvallisuus

Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada koulukuraattorin palveluja.

Kestävä kehitys - tavoitteet Kotkassa

Tavoitteena on, että opiskelija

noudattaa kestävää kehitystä koulun arjessa
tiedostaa Kotkan ympäristöuhat
tutustuu kestävää kehitystä toteuttaviin Kotkalaisiin yrityksiin
tuntee koulunsa kestävän kehityksen ohjelman
tiedostaa kodin merkityksen kestävän kehityksen toteuttamisessa
osallistuu kestävästä kehityksestä tiedottamiseen

Tavoitteena on, että koulussa

aktivoidaan oppilaskunnat noudattamaan kestävää kehitystä
esitellään kestävän kehityksen perus idea ja eri toteuttamistavat
painotetaan yhteistyötä muiden tahojen kanssa
korostetaan maahanmuuttajien sopeutumista kotkalaiseen elinympäristöön sosiaalisen kestävän kestävän kehitystyön hengessä

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus - tavoitteet Kotkassa

Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee kotkalaista kulttuuriperintöä, esimerkiksi kotiseudun historiaa, taidetta ja luontoa
tuntee kotkalaista kielitaustaa, mentaliteettia ja kymenlaaksolaisuutta.
tiedostaa Kotkan maantieteellisen sijainnin Venäjän läheisyydessä.
osaa kertoa kotkalaisuudestaan muille samalla kunnioittaen muiden identiteettiä.
kohtaa luontevasti vieraan kulttuurin edustajan ja kommunikoi hänen kanssaan ennakkoluulottomasti myös vieraalla kielellä.
sisäistää kotkalaisen identiteetin ja haluaa kehittää kaupungin henkistä ja aineellista kulttuuria.
pitää tulevaisuuden Kotkaa kehittyvänä ja vireänä kaupunkina, jossa on hyvät elinmahdollisuudet.

Viestintä- ja mediaosaaminen - tavoitteet Kotkassa

Tavoitteena on, että opiskelija

tuntee paikalliset joukkotiedotusvälineet
tulkitsee mediaa kriittisesti
tiedostaa kuvan merkityksen tekstiin
osaa käyttää mediatekstiä osana omaa tekstiään
kehittää omaa viestintä taitoaan
osaa tuottaa omia mediatekstejä

Teknologia ja yhteiskunta - tavoitteet Kotkassa

Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.

Tavoitteena on, että opiskelija

käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia
ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan
osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin
ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen
ymmärtää yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.

Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristösuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.
Sivun alkuun